Tulevaisuuden työelämä vaatii monenlaisia selviytymiskeinoja. Vaatimukset kasvavat erityisesti henkisellä ja psyykkisellä puolella. Mitä pieni ihminen voi sitten asialle tehdä ja pitää kiinni omasta hyvinvoinnistaan? Mielestäni paljonkin, sillä menestymisesi tulevaisuuden työmarkkinoilla on sinun omissa käsissäsi.
Hyvä paha muutos
Ensimmäiseksi on hyvä pysähtyä miettimään, miten hyvin siedät muutoksia? Pystytkö joustamaan ja sopeutumaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin vai ahdistavatko ne sinua niin, että tekisi mieli repiä hiukset päästä? Uskotko siihen, että muutokset voivat olla myös hyviä ja niiden taustalla voi olla pätevä syy? Vai oletko periaatteesta se jäärä, joka pitää kynsin hampain kiinni kaikesta vanhasta, koska se on niin tuttua ja turvallista?
Muutoksiin suhtautuminen on toki yksilöllistä, mutta sopeutuvuuttaan voi treenata tietoisesti. Totuus nimittäin on, että kaikki on jatkuvassa muutoksessa. Epävarmuuden sietokyvylle on siis tilausta tulevaisuudessa. Jatkuva kehittäminen ja kehittyminen ovat tulevaisuuden voimasanoja. Vaikka luonnettaan ei voi muuttaa, niin asennetta voi. Kun seuraavan kerran kuulet sanan ” muutospalaveri”, mitäs jos karkuun juoksemisen sijaan menisit sinne avoimin mielin?
Jos tuleva muutos ahdistaa, mieti joku muutostilanne, josta olet selvinnyt. Selvisit siitä hengissä, joten selviät varmasti tälläkin kertaa. Pidä huoli myös oman osaamisesi ylläpidosta oma-aloitteisesti. Kun tiedät olevasi ammatillisesti pätevä, se lisää myös sopeutumiskykyäsi muutoksiin. Saatat jopa ajan myötä huomata, että kaipaat muutoksia. Olisihan se nyt todella tylsää, jos kaikki pysyisi muuttumattomana vuosikymmeniä. Aivotkin tarvitsevat joskus uusia virikkeitä.
Tunne itsesi ja vahvuutesi
Milloin viimeksi pysähdyit kunnolla miettimään omia vahvuuksiasi ja kehityskohteitasi? Jos et tunne itseäsi kunnolla, sinun on vaikeampi markkinoida itseäsi työmarkkinoilla etkä välttämättä tule hakeutuneeksi oikealle alalle. Jos toimit jatkuvasti omia arvojasi ja luonnettasi vastaan, uuvut takuuvarmasti ennemmin tai myöhemmin. Työ alkaa tuntua kivireeltä, jota vedät perässäsi ja kyynistyt. Hyvä itsetuntemus ja itsetunto antavat sinulle myös rohkeutta puolustaa omia rajojasi ja ottamaan vastaan rakentavaa palautetta. Kyse ei siis ole mistään hörhöilystä.
Mistä sitten tunnistaa omat vahvuutensa ja voimavaransa? Voit esimerkiksi miettiä, missä asioissa olit hyvä jo lapsena? Mitkä asiat vetivät sinua puoleensa?
Kyse ei ole mistään elämää suuremmista asioista ( kaikkien ei tarvitse olla uudestisyntyneitä Beethoveneita ollakseen jotakin) vaan ihan pienistä jutuista. Itse rakastin kirjoja siitä asti, kun opin lukemaan ja tiedonhaluni oli pohjaton. Kun opin kirjoittamaan, opettaja parkani saivat lukea pitkiä tarinoitani Mikki Hiiren seikkailuista. Lukiossa heräsin toisinaan jopa yöllä kirjoittamaan historian tutkielmaani keskiajasta, koska minulla oli niin voimakas veto aiheeseen. Se, jos mikä oli sitä kuuluisaa työn imua ja flowta. (Tosin isäni oli sitä mieltä, että olen sekoamassa). En saanut kirjoista ja kirjoittamisesta tarpeekseni silloin enkä nytkään. Monet vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet kulkevat mukanamme koko elämän. Ne on vain tunnistettava, jotta niitä voi hyödyntää. Voimavarojesi hyödyntämisestä saat myös uskomattoman määrän voimaa ja energiaa työhösi. Ethän siis jätä tilaisuuttasi käyttämättä.
Vahvuuksia kartoittaessa on myös hyvä miettiä, mistä asioista olet vuosien varrella saanut positiivista palautetta muilta? Kaikissa meissä on paljon hyviä ominaisuuksia, joita emme edes välttämättä itse huomaa. Yleensä ihmiset vielä sivuuttavat positiivisen palautteen olan kohautuksella tai vähättelemällä. Meillä on inhimillinen taipumus kiinnittää huomio ainoastaan negatiivisiin kommentteihin. Seuraavan kerran kun saat hyvää palautetta, paina se syvälle mieleesi. Sinä olet sen ansainnut.
Vapaus = vastuu
Itseohjautuvuus on jo nyt muodikasta ja käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella työntekijällä on omalta osaltaan vastuu tulokseen pääsemisestä. Ennen vanhaan pomo siis saattoi käskyttää työntekijöitään ihan kädestä pitäen, mutta tulevaisuudessa työntekijän on osattava myös johtaa itse itseään. Itsensä johtamisen taidot siis korostuvat, varsinkin asiantuntijatyössä.
Mitä nämä taidot sitten pitävät sisällään? Niitä voisi ehkä tiivistetysti kutsua itsestään huolehtimiseksi. Jokaisen aikuisen ihmisen vastuulla on huolehtia, että syö riittävästi, nukkuu tarpeeksi ja liikkuu. Näitä toimia ei voi jättää puolison tai esimiehen vastuulle. Samoin jokaisen vastuulla on lopulta huolehtia myös työpäivän aikaisesta ja vapaa-ajan palautumisesta sekä omien työtehtävien hoitamisesta. On myös otettava vastuuta omasta oppimisesta ja ammattitaidon kehittämisestä. Älä jää odottelemaan, että esimies patistaa sinua lukemaan ohjeita tai käymään alasi kursseilla. Panosta itseesi ja osaamiseesi.
Hyviin itsensä johtamisen taitoihin kuuluu myös oman asenteen ja mielialan hallinta. Emme ( toivottavasti) ole enää niitä uhmaikäisiä, jotka heittäytyvät kaupan lattialle parkumaan, kun joku ei mene niin kuin haluaisimme. Olemme aikuisia ihmisiä, joilla on mahdollisuus omilla valinnoillaan vaikuttaa työpäivänsä kulkuun. Jos olet tyytymätön johonkin asiaan, tee sille jotain. Meillä kaikilla on joskus huono päivä ja siinä ei ole mitään vikaa. Mutta kannattaako oma negatiivisuus ja paha olo purkaa työkavereihin? Luulen, että rakentavampi keino on hakata vaikka nyrkkeilysäkkiä. Samalla saat pois ne niskajumitkin, jotka ovat syntyneet stressin edesauttamina.
Projektina työhyvinvointi 